Ajankohtaista

Yle: Vahvalla murteella huutava ”mummo” estänyt jo useita hirviä loikkimasta tielle – vakuutusyhtiö kiinnostui

15.11.2023 | Maantiet

Lisää äänimajakoita ja optimaalisia hirvivaaramerkkejä on luvassa pohjalaisteille. Vakuutusyhtiö ja paikalliset riistanhoitoyhdistykset avustivat hankkeessa.

Yle Tuomo Rintamaa

Kuva: Yle arkisto

Suomen ja koko maailman ensimmäinen hirviä ajotieltä pois häätävä äänimajakka otettiin käyttöön Valtatiellä kahdeksan eli kasitiellä lokakuussa 2022.

Äänimajakasta kuuluu kovaäänistä ihmisen puhetta, jonka tarkoitus on pelästyttää hirvi niin, ettei se mene riista-aidan takaa ajotielle.

Nyt marraskuun aikana Valtatielle kahdeksan Mustasaaressa ja Vöyrillä asennetaan kolme uutta äänimajakkaa riista-aidan aukkoihin.

– Ensimmäinen äänimajakka on ollut vuoden verran käytössä ja lumijälkien perusteella on voitu laskea, että ainakin seitsemän hirveä on kääntynyt valtatieltä takaisin metsään sen ansiosta. Voi hirviä olla enemmänkin, sanoo liikenneturvallisuusvastaava Kjell Lind Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksesta.

Lisää tutkimustietoa äänimajakoista saadaan jo lähitulevaisuudessa myös Varsinais-Suomesta, lupaa liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.

– Valtatiellä 8 Nousiaisissa on tällä hetkellä käynnissä tutkimushanke, jossa selvitetään äänimajakan ja aktiivisen hirvivaroitusjärjestelmän toimintaa ja hirvieläinonnettomuuksia ehkäisevää vaikutusta, Klang sanoo.

Vakuutusyhtiö kiinnostui

Uusien äänimajakoiden hankkimiskustannuksissa on avustanut vakuutusyhtiö.

LähiTapiola Pohjanmaan toimitusjohtaja Joel Sunabacka sanoo, että yhtiö kiinnostui äänimajakoista sen jälkeen, kun kokemusten perusteella niistä huomattiin olleen apua.

– Idea lähti meiltä, kun huomattiin että tällainen mahdollisuus on olemassa ja päästään toimivaksi testattua uutta teknologiaa kokeilemaan.

Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan voinut hankkia äänimajakoita lahjoittamalla rahaa suoraan tienpitäjälle eli Ely-keskukselle, mutta yhteistyökumppaneiksi tulivat mukaan Suomen riistakeskus ja paikalliset riistanhoitoyhdistykset.

– Tienpitäjä eli valtio ei ota lahjoituksia vastaan, mutta löysimme riistanhoitoyhdistykset kumppaniksi. Pystymme tekemään lahjoituksen heille ja he lahjoittavat nämä laitteet ely-keskukselle. Ely-keskus sitten asentaa majakat tien varteen, Sunabacka kertoo.

Lindin mukaan on ainutlaatuista, että vakuutusyhtiö osallistuu hirvivaroitusjärjestelmän rahoittamiseen valtatielle.

– Ei ihan helppo prosessi, mutta nyt se on kokeiltu ja tätä tullaan varmasti jatkamaan, Sunabacka sanoo.

Tarvitaan lisää tutkimusta

Valtakunnallisesti tarkasteltuna tieliikenteessä sattui hirvikolareita viime vuonna 1509 kappaletta.

Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen alueella on tapahtunut viimeisen kuuden vuoden aikana reilut kaksisataa hirvionnettomuutta vuosittain.

Jaakko Klang sanoo, että nopeaa ja edullista menetelmää liikenteen hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseksi ei ole.

– Hirvieläinkantojen vähentäminen ja maanteiden aitaaminen ovat tehokkaimmat toimenpiteet, jos ne on suunniteltu ja hoidettu hyvin, mutta ne eivät ole edullisia ja nopeita toimenpiteitä.

Hänen mukaansa talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitusten muutos tulisi pahimmissa hirvieläinonnettomuuskohteissa toteuttaa jo syyskuun alussa.

– Tienvarsien raivaaminen voi olla tehokasta, vaikka sitä tukevia tietoja on hyvin vähän. Sekä passiiviset kiinteät liikennemerkit että aktiiviset kiinteät liikennemerkit vaikuttavat lupaavilta tietyissä tilanteissa, mutta tarvitaan lisää tutkimusta, jotta voidaan arvioida vaikutuksia kuljettajien käyttäytymiseen pitkällä aikavälillä, Klang arvioi.